Eilen oli ensimmäiset tehis-treenit ja treenien päätyttyä vielä palaveri ryhmäläisten kesken. Nyt onkin mietittynä runko treenisuunnitelmalle, syysleiriä sekä muuta tähteellistä. Alla vielä ryhmän kokoonpano, ja koirakkokohtaiset esittelyt löytyvät oikealla olevien linkkien kautta.
TOKO-Tehoryhmä kaudella 2014–2015
Anna Silvan ja Devin
Jenni Sohlberg ja Riemu
Kati Tenhonen ja Sole
Mari Jokinen ja Felix
Marko Kivihalme ja Jay
Merja Kärkkäinen ja Ruu
Sara Malinen ja Iisi
Senni Vesterinen Sansa
Valintatyöryhmään kuuluivat: Charlotte Jaakola, Jaana Orava & Sanna Rautio
Aloitimme uuden tehis-kauden heti kisamaisilla treeneillä. Itse en kylläkään osallistunut Devinin kanssa kuin paikkaoloihin, koska Devin on tällä hetkellä pienellä saikulla ja remmilenkkeilyn ylittävät fyysiset rasitukset ovat nyt hetken kielletyllä listalla.
Paikkikset ovat meidän kompastuskivi. Devin on vauhdikas ja kiihkeä nuori uros, eikä kärsivällisyys kuulu sen vahvuuksiin. On siis sanomatta selvää, että on äärettömän tylsää makoilla tai istua paikoillaan, kun samalla ei saa edes katsoa vimmatusti ympäriinsä, vaihtaa asentoa, piippailla tai haistella maata.
Katsoinkin kateellisena, kun ryhmän muut koirat makasivat tai istuivat nätisti ja rauhallisesti rivissä ja oma koira esitti huonointa paikkista sitten kevään. Siinä sitten huomauttelin milloin mistäkin kielletystä asiasta, samalla yrittäen olla häiritsemättä vierellä olevaa Felixiä kielloillani. Toki myös Devinillä oli parempia hetkiä ja silloin siitä oikein näki, miten se tsemppaa, jottei kontakti minuun katkeaisi, vaikka agility-koirat kiitävät haukkuen viereisillä kentillä. Nämä hetket olivat vaan eilen kovin lyhyet.
Nyt taas jälleen pohdin, miten saisin rakennettua oikean mielentilan paikkiksiin. Ja että mitä kaikkea kielletyllä listalla tulisikaan olla. Keväällä ollessamme Jessica Svanljungin koulutuksessa oli puhetta, että nuorelle koiralle voisi sallia sivuille katselemisen, mutta kaikki muu on sitten kiellettyä. Devinin katselu ei kuitenkaan ole sellaista hetkittäistä, vaan riippuen ympäristöstä, niin poika jää joko kiinni johonkin asiaan pidemmäksi ajaksi tai vaihtoehtoisesti kääntää päätä vimmatusti puolelta toiseen sekä taaksepäin, jottei vaan jää mistään paitsi.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että minulla on käsissä aivan mahdottoman lupaava ja näyttävä toko-koiran alku, mutta että nuo paikkikset saavat koko paketin pilaantumaan. Onneksi sana periksiantamaton kuvaa niin Deviniä kuin minua, joten kyllä me vielä löydetään yhteinen sävel paikkiksiin. Siinä saattaa vaan mennä hetki.
Treeni-iloa syksyyn!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti