torstai 23. huhtikuuta 2015

Pohdintaa kriteereistä ja korjauksista

Eilen saimme taas viettää antoisan treeni-illan Marin valvovan silmän alla. Kun meitä oli seitsemän innokasta treenaajaa paikalla, niin jokainen pääsi Marin teho-opetukseen noin 20 minuutiksi. Treeniaiheita meillä näytti olevan melko laajalla skaalalla; oli luoksetuloa, ohjattua noutoa, zetaa, kaukoja, sivulletuloja ja vaikka mitä.

Devinin kanssa keskityimme sivulletuloihin ja kaukojen maahan-istu vaihtoon. Minulla on itse vahva mielikuva siitä, miltä haluan sivulletulon näyttävän. Sivulletulon pitää olla nopea ja napakka, ja lisäksi asennon sekä suora että pysty, eikä perusasento saa valua liian eteen. Devinin kanssa on ollut vaikeaa saada nämä kriteerit täyttymään. Devin tekee herkästi turhan ison karteen tulleessan sivulle, jolloin sivulletulo ei ole nopea saatikka napakka. Jos taas saan sivulletulosta edes vähän napakamman ja tiiviimmän (ei edelleenkään niin energiseksi, kuin haluaisin), niin silloin perusasennon paikka on usein liian edessä ja asento puutteellinen (etujalat levällään).

Marin kanssa lähdimme ensin työstämään napakkuutta, kun se olisi kuitenkin se tärkein osio. Sitten kun motivaatio tulla sivulle on kovempi, niin on helpompaa puuttua itse perusasentoon. Pääsimme parhaaseen tulokseen ensin nostattamalla Deviniä, mistä sitten käsky sivulle ja siitä nopea vapautus, mistä ensin sosiaalinen palkka ja vasta sen jälkeen lelu/nami. Jos palkkaan Devinin vielä ollessa perusasennossa, niin silloin se valuu palkkamoodiin ja on matalassa asennossa etujalat sojottaen sivuille. Välillä on kuitenkin myös palkattava perusasennosta, mutta siinä pitää nyt olla tarkkana, että palkkaus tulee aina ylhäältä.

Tämä sama matala-asento ongelma esiintyy herkästi myös kaukojen maahan-istu vaihdossa. Tai itse asiassa ongelma esiintyy kaikissa liikkeissä, mistä pitää maasta nousta istumaan. Olen näissä yrittänyt pitää kiinni kriteeristä (etujalat on siirrettävä lähelle kroppaa). Devinin istuminen jää tästä huolimatta aina kriteereihini nähden vajaaksi, jolloin tietenkin korjaan (yleensä käsiavulla), mutta seuraavalla toistolla toistetaan sama virhe. Itselleni on tullut sellainen olo, ettei Devin varmaankaan ihan tiedä, mitkä ovat kriteerini. Sille maahan-istu vaikuttaa olevan yhtä kuin ensin matala istuminen, mistä uudella käskyllä pystympi istuminen. Koska en ole itse keksinyt hyvää ratkaisua tähän, niin olen laittanut maahan-istu treenit tauolle. Kun eihän siinä ole mitään järkeä jatkaa sellaisen kaavion parissa, mikä ei tuota tulosta ja mistä koira ei opi toivottua asiaa.

Korjaus pitää olla sellainen, että koira ymmärtää, mitä siltä toivotaan, muuten korjaus ei tuota tulosta. Devinille sain Marin avulla eilen ajatuksen maahan-istu vaihdon kriteeristä jalka-avulla. Jos istuminen jäi vajaaksi, niin koskin jalalla (tai kädellä) Devinin etutassuja kehotuksella, että näitä pitää siirtää kunnolla. Samalla jätin pois käsiavun korjauksesta, jolloin saimme enemmän ajatusta Devinin tekemiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti